tiistai 20.11.2018 Jari, Jalmari

Häpeämättömän kotiseutuhenkinen

Kartta uusiksi

Alankomaiden kartta menee uusiksi. Maahan saadaan uusia saaria.

Pinta-alaltaan 700 km2 suuruiseen Markermeeriin (järvi Amsterdamin pohjoispuolella) on tehty viisi uutta saarta, joista suurin avattiin vierailijoille syyskuun alussa. Kyseessä on yksi suurimmista luonnonpalauttamisprojekteista Länsi-Euroopassa.

Marker Wadden -nimellä kulkeva saaristo muodostaa Markermeerin uuden luonnonalueen. Ensimmäisen kerran Alankomaiden historiassa maata ei vallattu vedestä ihmisille vaan luonnolle. Ensimmäisen rakennusvaiheen aikana alueelle tehtiin viisi saarta, yhteensä 1000 hehtaaria. Tarkoitus on, että saaristoa laajennetaan tulevaisuudessa 10 000 hehtaariin.

Ensimmäinen saari on 250 hehtaarin kokoinen ja siellä on satama, polkuja, lintujen tarkkailukoppeja ja 12 metrin korkuinen näkötorni.

Markermeer on ollut jo 40 vuotta järvi, jossa vesi ei ole vaihtunut. Järvi kuului alun perin Zuiderzeehen (meri maan pohjoisosassa) ja vuodesta 1932 Ijsselmeeriin, joka erotettiin tuolloin pitkällä padolla merestä. Vuonna 1976 Ijsselmeerin vastakkaisilla rannoilla olevien Enkhuizenin ja Lelystadin väliin rakennettiin pato, jolloin muodostui Markermeer, joka ei ole enää yhdistetty mereen tai jokiin. Alunperin tarkoituksena oli kuivata Markermeer, mutta ajatuksesta luovuttiin vuonna 2003.

Seisovassa vedessä ei ole paljon elämää. Kaksikolmasosaa järven pohjasta on peittynyt 30 cm paksuiseen liejuun. Kala- ja lintumäärä on vähentynyt huomattavasti. Luonnonsuojelujärjestöt päättivät rakentaa järveen uuden luontoalueen siinä toivossa, että se parantaisi koko alueen laatua. Järven ympärillä asuu reilut 2,4 miljoonaa asukasta.

Saarten rakentamisessa on oltu innovatiivisia. Ensimmäisen saaren lähelle on tehty erityinen liejuväylä, johon lieju luonnollisten virtausten johdosta itsestään kulkeutuu. Lieju käytetään saarten rakentamiseen. Se imetään suurella pumpulla ja kuljetetaan saarelle, jossa se ”kypsyy” ja painuu.

Kahden ja puolen vuoden vuoden aikana Markermeerista on nostettu 30 miljoonaa kuutiota hiekkaa, savea ja liejua. Ruokoja istuttamalla muodostetaan houkuttelevia paikkoja linnuille, jotka vuorostaan pitävät huolen siitä, että saarille syntyy uutta luontoa.

Viiden saaren kustannuksiksi on arvioitu 75 miljoonaa euroa. Pääsaaren rakentaminen maksoi 50 miljoonaa. Luontoalue rahoitetaan valtion, arpajaistulojen, pohjois-Hollannin maakunnan ja EU:n avulla. Koko projektin aloitteentekijä Natuurmonumenten on järjestänyt myös crowdfunding-kampanjan.

Linnut ovat jo löytäneet uuden saaren. Siellä pesii tuhansia kurmitsoja, kalatiiroja, naurulokkeja ja avosettejä. Ihmisiäkin alue on jo vetänyt: viime vuoden maaliskuussa ensimmäisellä saarella oli parlamenttivaalien äänestyspiste, joka toi paikalle 1 300 äänestäjää.

Natuurmonumenten odottaa Marker Waddenin vetävän vuosittain 50 000–100 000 vierailijaa. Eli aluetta ei jätetä ihan luonnon varaan. Mutta vain pääsaari tulee olemaan avoin yleisölle. Sinne on suunniteltu vierailukeskus, leirintäalue ja satama, jossa on paikka 30 veneelle. Saarelle tarvitaan myös lauttayhteys mantereelta, Lelystadista, joka on noin yhdeksän kilometrin päässä saaresta.

Saarella voi tällä hetkellä vierailla omalla veneellä, mutta tulosta on ilmoitettava etukäteen. Jotta vältyttäisiin asiattomalta oleskelulta saarella, sitä vartioidaan yötä päivää; vapaaehtoiset asuvat siellä aina vähän aikaa vuoron perään.

Neljän muun saaren rannalla olevien varoitustaulujen on tarkoitus pitää uteliaat loitolla: ”Juoksuhiekkaa. Hengenvaarallista”. Nämä saaret on varattu vain linnuille.

Jätä kommentti

*