torstai 18.7.2019 Riikka

Häpeämättömän kotiseutuhenkinen

Kun kesätyötä ei löydy, nuori luo sen itse

Kohtasin pari nuorta neitoa pienen kunnan kesäkahvilassa.  Heidän ujo olemuksensa tiskin takana paljasti heidän noviisiuutensa kahvilanpitäjinä. Asiakkaan odottaessa tiskillä tytöt tutkivat jääkaapin luona, mitä heillä oli vielä tarjoilutuotteista jäljellä ja selvittelivät, oliko kahvia termarissa vai pitikö keittää lisää. Työrytmi oli verkkainen ja haparoiva. Asiakkaita ei ollut jonoksi asti, vaan tytöt saivat toimia omaan tahtiinsa.

Aivan mahtavaa, ajattelin. Tällaista toimintaa pitäisi olla enemmän ja muistelin kesäkahvilassa  tyttöjen asettamat sumppikahvit tarjottimellani, kuinka entisessä kotikaupungissa yksi parhaista kesäaktiviteeteistani  oli vierailla kymmenkesäisen pojan kotijäätelöbaarissa. Hän oli perustanut kotipihalleen oman jäätelökioskin, jossa toimi paikan pääjehuna vanhempiensa avustamana. Paikassa houkutti tietysti sen edulliset tuotteet mutta myös paikan ainutlaatuisuus ja suloinen jäätelöbaarin nuori tötteröbisnesmies, joka harjoitteli asiakkaan palvelemista, rahan käsittelyä ja jätskipallon pyörittämistä.

Tänäkin kesänä moni nuori on päässyt ottamaan ensiaskeleet työn maailmaan. Osalle se on tarkoittanut muutaman viikon kesätyösetelillä lunastettua työpestiä, osalle pihahommia ja osalle avustavia tehtäviä eri firmoissa.  Kesätyöpaikan saaminen niin kuin työpaikan saaminen ylipäätään ei ole itsestäänselvyys. Kuuntelin järkyttyneenä, kun tuttavani kertoi erään ison kauppaketjun kesätyöntekijöiden rekrytointiprosessista. Hakemusvaiheesta jatkoon päässeitä odotti monivaiheinen haastattelukokonaisuus, johon kuului ryhmätehtäviä ja yksilösuorituksia.  Kyseessä oli hädin tuskin yhden kuukauden mittainen työpätkä suht yksinkertaisissa myymälän hyllyttämistehtävissä.

Ylen haastattelema, useita kymmeniä työllistänyt kotkalainen jäätelöyrittäjä Kati Albrect ei edes käynnistä työnhakuprosessia: työnhakijat ottavat häneen yhteyttä omatoimisesti.  Työhakemuksia saattaisi tulla liikaa ja käsittely olisi työlästä.

Perinteisiä kesätyöpestejä ei ole kaikille halukkaille tarjolla. Ylen sivuilla kerrottiin 4H:n kautta yrityksen perustaneista nuorista.  Luettuani jutun heidän aikaansaannoksistaan – täyteen buukatuista kokkauskurssien vetämisestä  kamerakopteri-ilmakuvien ottopalveluun  – olin varma siitä,  että nämä nuoret ovat päässeet oman yritystoimintansa kautta kehittämään taitojansa jopa enemmän kuin valmiiksi räätälöidyssä kesätyötehtävässä. Mielenkiintoisen omasta yritystoiminnasta tekee sen, että työtä voi myös jatkaa kesän jälkeenkin koulun ohessa.

Ensimmäisen kerran työtehtäviä suorittava henkilö on aina herkässä paikassa: hän ei osaa eikä kykene yhtä tehokkaaseen ja osaavaan työskentelyyn. Tällainen henkilö tarvitsee ennen kaikkea kannustavaa ja myönteistä palautetta tekemisestään – vaikka homma nyt ei menisikään täysin odotetusti. Etenkin asiakaspalvelutehtävissä kesätyöntekijät saattavat joutua melkoiseen syyniin. Usein kun asiakaspalvelijoilta toivotaan ripeyttä, asiakasystävällisyyttä ja asiantuntemusta. Tällaista on hankala kehittää lyhyen työpestin aikana. Kaikki me olemme noviiseja jossain.  Se arka epävarma tyyppi siellä tiskin takana tai jossain muualla olit sinäkin joskus.

Selvitin sosiaalisen median kautta entisen kotikaupunkini kotijäätelökioskin pyörivän jälleen tänä suvena. Melkein tekisi mieli lähteä katsomaan, miten ammattitaitoisella otteella homma pyörii useamman  jäätelökesän jälkeen.

Jätä kommentti

*