perjantai 29.5.2020 Oiva, Oliver, Olivia, Oivi

Häpeämättömän kotiseutuhenkinen

Kunnianosoitus suomen kielelle

Näin huhtikuun alkupuolella vietämme vuosittain Mikael Agricolan ja suomen kielen päivää.
Tämän vuoden neljännen kuukauden yhdeksäntenä päivänä tulikin kuluneeksi 460 vuotta Pernajassa syntyneen Mikael Olavinpojan kuolemasta. Kouluvuosinaan hän otti sukunimekseen isänsä ammatin sillä latinan ”agricola” tarkoittaa ”maanviljelijää”.

Tuossahan ei nyt ole mitään uutta tai kummallista, sillä tämäkin päivänä monet seikat nimetään vieraskielisiksi. Kuulostaa näet hienommalta kun sanoo: –Olen tavannut Krista Pärmäkosken ”livenä” kuin jos sanoisi että ”elävänä”. Tosin ihmetyttää, miksi sitten vieraskieliset nimet usein väännetään suomalaiseen äänneasuun.  ”Agents” ei äänny ”eitsents” vaan ”agents”.”Skype” on ”skype” eikä ”skaip” ja ”Power Point” on ”pover point”.
Mutta sama oli ongelma Agricolallakin, kun hän käänsi vieraskielisiä tekstejä suomeksi. Ja näin tulee aina olemaan. Sanat matkustavat kielestä ja kulttuurista toiseen. Meidän tämän päivän ”normaalisuomessa” on lukemattomia lainauksia, mitkä eivät enää edes tunnu vierailta. On tuolia ja taulua, pullaa ja putkaa.

Oletko muuten ajatellut, että sellaisetkin suomalaiset tärkeät sanat kuin ”saatana” ja ”perkele” ovat meille tullutta lainaa. Saatana on alun perin hepreaa, missä se merkitsee vastustajaa. Niin ja sitten se perkele, eihän sen suomalaisempaa olekaan!
Väärin. Baltialainen vuorenhaltija oli  latviaksi Perkunas, minkä alkujuuri on muinaisgermaaninen ”bergh” eli ruotsissakin tunnettu ”vuori”. Aikojen kuluessa Perkunas sai ylennyksen ja se alkoi merkitä suurin piirtein samaa kuin Ukko, ilmojen hallitsija ja Ylijumala.
Koska perkunas, mikä Suomeen kulkeuduttuaan oli muuntunut perkeleeksi oli aivan selvästi pakanallinen nimi, kirkko sen kielsi ja niinpä se muuttui sitä mielenkiintoisemmaksi ja kirosanaksi. Eli se siitä. Näin hyvästä vuorenhaltijasta tulikin suomen kielen pahin sana.

Vaan kunnia Agricolalle, joka reformaation periaatteiden mukaan halusi, että me suomalaiset oppisimme lukemaan meille rakasta suomea. Toivottavasti tuo taito pysyy vielä monta sataa vuotta eteenpäinkin. Lippu korkealle suomen kielen kunniaksi!

Jätä kommentti

*