maanantai 20.8.2018 Sami, Samuli, Samu, Samuel

Häpeämättömän kotiseutuhenkinen

Kuuman kesän kääntöpuoli

Ei ole kylmyys vaivannut viime viikkoina – paitsi työpaikalla, jossa ilmastointi puhaltaa kuin puhuri pohjoisnavalla. Sateisen kevään jälkeen Alankomaihin iski helle ja kuivuus. Kuivuus alkaa saada jo historiallisen kuivuuden nimen. Tällä vuosituhannella vain vuoden 2003 kesällä oli kuivempaa kuin nyt.
Kesäkuun viimeisenä viikonloppuna vesilaitokset lähettivät asiakkailleen sähköpostia pyytäen vähentämään vedenkäyttöä aamuisin kuuden ja yhdeksän välillä ja iltaisin kuuden ja kymmenen välillä. Veden loppumisesta ei ole pelkoa, mutta paine vesijohtoverkostossa laskee ja yhtäkkiä hanasta saattaakin tulla ruskeaa vettä. Ei sekään vaarallista ole, muttei myöskään kovin houkuttelevaa…
Pyydettyyn veden käytön vähentämiseen päästään, jos pesukoneita käytetään, pihoja kastellaan, autoja pestään ja uima-altaita täytetään noiden “ruuhkatuntien”ulkopuolella. Vesilaitosten pyyntö ei ole pakottava eikä sen noudattamatta jättämisestä saa sakkoja – niin kuin naapurimaassa Belgiassa vuonna 2007 auton pesemisestä kuivana kesänä.
Kuivina päivinä alankomaalaiset käyttävät keskimäärin 40 prosenttia enemmän vettä kuin normaalisti. Tämä johtuu pääosin puutarhojen kastelemisesta – vaikka pihakasvit yleensä pärjäävät jonkin aikaa helteelläkin ilman vettä. Mutta hollantilaiset rakastavat kasveja ja siihen kuuluu kunnon kastelu heti, kun taivaalta ei tule vettä pariin päivään.
Koko maassa alkaa nyt olla tulipalovaara. Nurmikkopaloja ja metsäpaloja – sikäli kuin täällä metsistä voidaan puhua – on ollut jo monilla paikkakunnilla. Groningenissa jouduttiin evakuoimaan leirintäalue, kun lähellä oleva viljapelto syttyi palamaan. Grillaajia pyydetään olemaan varovaisia, varsinkin, kun viime päivinä on tuullut melkein myrskyn voimakkuudella. Samoin pyydetään olemaan varovaisia autoja korkeaan ruohikkoon pysäköidessä. Eikä tyhjiä pulloja pitäisi heittää luontoon, sillä ne voivat toimia suurennuslasina auringossa ja aiheuttaa tulipalon. Minusta pulloja ei kyllä koskaan pitäisi heittää luontoon…
Palokunnat tarkkailevat säännöllisesti maan itäosissa lentokoneista kanervikkoja. Muissa osissa puolestaan tarkkaillaan vesistöjen tulvavalleja, koska kuivuus saattaa aiheuttaa niihin halkeamia. Pahimmassa tapauksessa seurauksena on murtuma. Toukokuussa läheisessä Delftin kaupungissa oli rankkasateen aiheuttamia tulvia. Nyt samalla alueella pumpataan miljardeja litroja vettä poldereille (tulvavallien välisille alueille), ettei pohjavesi laskisi liian alas eivätkä vallit pääsisi kuivumaan ja murenemaan. Poldereilla veden pinta on merenpinnan alapuolella ja murtuma tulvavalleissa tarkoittaa veden virtaamista alaville alueille.
Maanviljelijöille kuivuus on ongelma, sillä varsinkin maan pohjoisosissa maa on turvemaata, joka kuivuessaan muuttuu kovaksi ja halkeilee. Monilla paikkakunnilla maanviljelijöitä on kielletty pumppaamasta kasteluvettä pelloilleen lammista ja ojista.
Kuivuudesta kärsivät myös eläimet. Maan yhdessä osassa on kuollut paljon haikaran poikasia, sillä kastemadot ovat kuivassa maassa niin syvällä, etteivät lintuemot saa niitä poikasilleen. Meillä kotona pikkulinnut jonottavat laakealle vesiastialle, josta ne kiitollisina juovat ja jossa ne kaikki myös kylpevät niin, että lotina kuuluu naapuriin asti!
Ilmatieteen laitoksen mukaan kuivuutta ja kuumuutta jatkuu vielä. Sen jälkeen saammekin sitten varmaan samat helteet lomakeleiksi sinne Ylä-Savoon…

Kommentit

  • Päivi Kärkkäinen

    Toit varmaan helteen meillekin mukanasi. Helteestä on nautittu ja siinä kärvistelty nyt koko kesä Suomessakin! Sinä mukaan lukien! Leppeää sadetta syksyksi sekä Suomeen että Alankomaihin!

Jätä kommentti

*