Blogi: On saunoja – ja on hollantilainen sauna

Auli Snikkers

Jos suomalaiselta kysyy Alankomaissa – tai ehkä missä tahansa ulkomailla – mitä hän kaipaa eniten Suomesta, vastauksena on mitä todennäköisimmin ”saunaa”. Ainakin ennen sanottiin, että minne suomalainen meneekään, hän rakentaa aina ensimmäisenä saunan: aavikolla telttasaunan; vuoristossa kallion koloon luolasaunan; veden äärelle uivan saunan, ellei rannalle saa rakentaa; keskellä kaupunkia parveke- tai kylpyhuonesaunan – suomalaisen mielikuvituksella ei ole rajoja, kun sauna on saatava.

Täällä monilla paikallisilla suomalaisillakin on oma sauna. Meillä ei ole. Isäni sitä kyllä ehdotteli kylpyhuoneeseen rakennettavaksi, kun meillä ensimmäisen kerran kävi… kun kylpyhuone on niin iso… ja siitä pääsisi sitten suoraan parvekkeelle jäähdyttelemään… ja kyllähän se sauna pitäisi jokaisella olla… Mutta eipä tullut rakennettua. On sitten kaksin verroin suurempi nautinto käydä Suomessa saunassa lomilla.

Tai jos oikein saunan kaipuu iskee, mennä Rotterdamin suomalaisen merimieskirkon saunaan, joka on ihan oikea suomalainen puusauna ison pihan perällä.

Alankomaissa on toki saunoja, sekä yleisiä saunoja että myös yksityisillä, jotka ovat ottaneet mallia Suomesta. Olen käynyt yhdessä hollantilaisessa saunassa, kun oltiin minilomalla yhdellä maan pohjoisosassa olevista saarista. Hotellimme mainosti saunaansa – ja sitähän piti tietenkin kokeilla.

Varasimme saunavuoron, ja melkoisen etsinnän jälkeen löysimme hotellin yhteydessä olevan kauneushoitolan yhteydestä pikkukopperon, jossa oli juuri ja juuri tilaa kahdelle. Istuskelimme lauteella ja odotimme, että lämpötila vähän nousisi. Lämmintä oli vajaat 60 astetta. Saunassa oli pieni kiuas, mutta ei vettä eikä kauhaa tai muutakaan sellaista löylyvedelle tarkoitettua.

Mutta mielikuvitusta riitti meilläkin, kun löylyä teki mieli. Salongin pöydältä löytyi jokin kippo ja vesihanakin löydettiin, joten päästiin jatkamaan. Mutta eipä löytynyt löylyjä. Kiuas vain pihisi pikkuisen, kun heitin vettä kiville. Lämpö oli kai säädetty niin, ettei saunaan saanut kunnon lämpöä.

Piti kulkea koko kauneussalongin poikki aivan toiselle puolelle huonetta, että pääsi suihkuun.

Pois kopista, ennen kuin alkaisi palella! Mutta missäs se pesuhuone onkaan? Piti kulkea koko kauneussalongin poikki aivan toiselle puolelle huonetta, että pääsi suihkuun. No, onneksi salonki oli jo suljettu…

Yleisissä saunoissa en ole käynyt, sillä ne ovat asia erikseen. Täällä kaikki yleiset saunat ovat periaatteessa sekasaunoja. Ne ovat paikkoja, joissa ei puhuta ja odotetaan kärsivällisesti, että erityinen löylymestari valuttaa vettä kiukaalle, yleensä hyvin säästeliäästi.

Monissa saunoissa tähän tapahtumaan yhdistetään löylymestarin pyyhkeen heilutusseremonia, jossa löylymestari huiskuttaa ja heiluttaa pyyheliinaa vimmatusti, jotta lämmin ilmavirta kiertäisi jokaisen saunassa olijan kohdalta.

Tällaisille heilutusseremonioille on jopa kilpailuja. En usko, että voisin olla nauramatta tuollaisessa saunassa… Suomalainen kun haluaa itse heittää löylynsä – ja heiluttaa saunassa vain vastaa.

Joissakin saunoissa on myös äänikulhoja näpäyttelevä henkilö, joka pyrkii rentouttamaan saunojat erilaisilla äänillä. Ne ovat kuulemma nykyään suosittuja paikkoja.

Pikkukoppero, jossa oli juuri ja juuri tilaa kahdelle.

Erona suomalaiseen saunaan on myös se, että täällä saunavierailuun pitää varata monta tuntia, sillä saunat ovat yleensä jonkinlaisten terveyskylpylöiden yhteydessä eikä sieltä niin vain poistutakaan – pitää käydä läpi koko ohjelma.

Ei, hollantilainen sauna ei houkuttele minua – eikä täkäläisten suomalaisten Facebook-ryhmän mukaan montaa muutakaan suomalaista.

Lämpöiset, lempeät, suomalaiset joululöylyt kaikille lukijoille!

Kommentoi