Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Pääkirjoitus Kansalaisopistot ovat yhä hyviä tiedon lähteitä

Tällä tai edellisellä viikolla on monen ihmisen kalenterissa merkintä kansalaisopiston mieluisan kurssin ensimmäisestä kokoontumisesta.

Kansalaisopistojen opinto-oppaiden selaileminen on aina mukava hetki. Aloittaisiko uuden kielen opiskelun, menisikö kuoroon vai kehonhuoltoon tai opettelisiko moottorisahausta...

Kursseilta saa virkistystä arkeen ja joskus virikkeitä omaan työhönkin.

Vaihtoehtoja on edelleen paljon, vaikka kurssitarjonta ei enää niin laajaa olekaan kuin vielä muutama vuosi sitten.

Kansalaisopistojen tarjoamia kursseja kannattaa myös hyödyntää.

Näille kursseille kannattaa lähteä.

Vaikka kurssit eivät enää ole olleet vuosiin maksuttomia, kuten ne olivat jossakin vaiheessa, kurssimaksut ovat kuitenkin kohtuullisia siihen verrattuna, mitä ne voisivat olla, jos vastaavia kursseja haluaisi ottaa ohjelmaansa ilman kunnan tukea yksityisiltä yrittäjiltä. Kansalaisopistot ovat hyviä työnantajia taito- ja taideaineiden opettajille ja asiantuntijoille.

Ja onhan tarjolla yhä myös maksuttomia kursseja.

Sonkajärven kansalaisopisto näyttää tällä kaudella Suomen mallia tarjoamalla maksuttomia harrastuskerhoja koululaisille. On kerhoja eläinten ystäville, pelisuunnittelua, jousiammuntaa, kokkailua ja paljon muuta.

Vieremällä puolestaan on tarjolla esimerkiksi lapsi–vanhempi-kursseja, joissa vaikkapa leivotaan Halloween-teemaan sopivasti.

Vieremällä sekä Sonkajärvellä ja Sukevalla on maksutonta digineuvontaa puhelimen, tabletin tai läppärin kanssa. Taustalla on opetushallituksen Motti-hanke.

Näille kursseille kannattaa lähteä, jos digimaailma on jäänyt vieraaksi. Opastuksen avulla pystyy hoitamaan omia asioitaan netin välityksellä aikana, jolloin esimerkiksi omaa verotusta ja omaa potilashistoriaansa ohjataan seuraamaan verkkosivujen kautta. Pankkipalveluista puhumattakaan.

Vapaata sivistystyön opetusta on Suomessa annettu jo yli 120 vuotta. 1800- ja 1900-lukujen vaihteessa tarvittiin opistoja sekä maaseutuväestölle että kaupunkeihin tehdastyöhön muuttaneille, jotta he pystyisivät aiempaa paremmin osallistumaan yhteiskunnalliseen toimintaan ja parantamaan sen hetkisiä olojaan. Valistustoiminnan taustalla oli myös kansallishengen nostattaminen autonomian aikana ja sortokausina.

Sodanjälkeiseen jälleenrakennustyöhön kuului vapaan sivistystoimen kehittäminen ja voimistaminen avuksi sopeutumisessa yhteiskunnallisiin muutoksiin.

Vuonna 1963 voimaan tuli valtionapulainsäädäntö, jonka turvin kaupunkien lisäksi maaseudulle alettiin perustaa yhä uusia kansalaisopistoja. Ylä-Savossa kansalaisopistot toimivat aktiivisesti jo 50 vuotta sitten.

Laajimmillaan kansalaisopistotoiminta oli 1980-luvulla ja kansalaisopistoja oli yli 270. Nyt niitä on noin 180.

Yksi toiminnan pääperiaatteista on, että opetus on lähellä ihmisiä. Siksi piirejä on kuntakeskusten lisäksi kylillä.