Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Blogi | Talven ihmemaa yllätyksineen

Olipas kiva olla pitkällä joululomalla – Vieremällä tietenkin – kun nyt vihdoinkin oli aikaa.

Sää suosi. Ensimmäinen viikko oli kuin joulukorttimaisemissa: lunta, aurinkoa, ei liian kylmää ja niin tyyntä, että lumi pysyi puiden oksilla pitkään. Niin kaunista talven ihmemaata emme olleet vuosikausiin nähneet!

Mutta talvikelit toivat mukanaan myös odottamattomia yllätyksiä.

Meillä ei ole talvella autoa Suomen-lomilla. Nyt kun oli lunta ja tiet melko liukkaita jo ensimmäisinä lomapäivinämme, keksimme, että potkuri oli mitä mainioin apuväline kauppamatkoille.

Kaupassa käytiin melkein joka päivä, ja kun joulu lähestyi, ostoksia oli aina paljon – ja ne painoivat. Mutta potkurin kyydissä kulki kevyesti niin joulukinkku kuin suuret jauhopussitkin. Ainakin siihen asti, kun teitä ja jalkakäytäviä alettiin hiekoittaa ihan kunnolla… Siinäpä olikin työntämistä, varsinkin jos potkuri oli täydessä kauppalastissa!

Manailin, että hiekoittajat olisivat voineet jättää edes kapean kaistan hiekoittamatta potkureita varten… Myöhemmin kuulin, ettei niin voinut tehdä, sillä jos joku olisi liukastunut sellaisella kaistaleella, kunta tai tontin omistaja olisi ollut vahingonkorvausvelvollinen. Niinpä tietenkin.

Sama juttu täällä, jos jalkakäytävien laatat joskus ovat vähän koholla ja niihin kompastuu… Mutta eivätkö kunnat voi poiketa tästä katulaista tilanteissa, joissa liikenteelle ei aiheudu suurta haittaa ja päättää, ettei tiettyä kadun osaa hiekoiteta, jotta sitä voidaan käyttää kelkalla tai potkurilla kulkemiseen?

Tietenkin sillä ehdolla, että asiasta ilmoitetaan kylteillä tai liikennemerkeillä.

Vieremälle saatiin juuri syksyllä uusi pätkä kevyen liikenteen väylää. Hieno juttu! Vielä kun joku päätöksen tekijöistä uskaltaisi ajatella potkukelkkailijoitakin. Kuka ottaa kopin?

Huomasin, että isoissa rollaattoreissa näytti olevan leveät jalakset ja isot pyörät alla – ties vaikka talvirenkaatkin… Mutta potkuri on potkuri ja siinä on jalakset, jotka liukuvat mukavasti jäätiköllä ja tampatulla lumella – eivät hiekassa...

Lumisateet toivat teille aura-autot ja muut koneet, joilla lunta raivattiin pääväyliltä. Omalta ovelta kunnan tielle tulee aina itse kolata tai lapioida polut auki, mieluiten heti, kun aura-auto on käynyt puhdistamassa tien, ettei auran tekemä lumivalli ehdi jäätyä.

Ilmaista liikuntaa ja raitista ilmaa aamuin illoin!

Meidän lomaosoitteestamme pääsee jalkaisin suoraa tietä toiselle pääväylälle. Yhtenä päivänä päätimme lähteä kylän keskustaan sitä kautta. Nousimme pienen mäennyppylän päälle ja siitä toinen päätie jo näkyikin – ainakin kesällä. Nyt edessä oli melkoinen lumikasa!

Molemmilta pääväyliltä oli aurattu lumet kohtaan, jossa estetään paaluilla autojen läpikulku. Mutta se tie on ymmärtääkseni kevyen liikenteen väylä – ainakin siellä on sellainen liikennemerkki. Kyllä siitä pitäisi talvellakin läpi päästä ilman lumikenkiä!

Lumikenkiä olisi tarvittu myös jouluaattona hautausmaalla. Lähdimme viemään kynttilöitä haudoille ja koska lunta oli satanut monena päivänä, aavistimme jo, että muutamille haudoille olisi varmaan luminen taival. Mutta että lunta oli niin paljon… Se tuli yllätyksenä.

Mutta tuon talven ihmemaan ansiosta meillä on nyt myös paljon kauniita valokuvia. Matkamme kylän keskustaan tai muualle kestivät yleensä kauan, sillä pysähdyimme melkein jokaisen puun, pensaan ja autiotalon kohdalla ottamaan valokuvia.

Eipä tule pulaa, jos halutaan teettää tulevina vuosina joulukortit omista kuvista.