Mark Rutten neljäs hallitus kaatui 7. heinäkuuta 2023 maahanmuuttokysymyseen. Uudet vaalit järjestettiin 22. marraskuuta.
Hallituksen kaaduttua pohdin blogissani, olisinko liian pessimistinen, jos arvelisin uuden hallituksen olevan valmis vasta kesällä 2024. Nyt on parempi kysyä, onko täällä uusi hallitus ennen loppusyksyä vai ollaanko vuosi vaalien jälkeen vieläkin toimitusministeristön varassa...
Marraskuun parlamenttivaalien voittajiksi selvinneiltä neljältä puolueelta (populistinen, islamin vastainen vapauspuolue PVV, vihreän vasemmiston ja sosiaalidemokraattien vaaliliitto GL/PvdA, oikeistoliberaalit VVD ja uusi puolue, keskusta-oikeistolainen NSC) odotettiin nopeasti toimenpiteitä uuden hallituksen aikaansaamiseksi, vaikka tiedettiinkin, kuinka vaikeaksi PVV:n yllätyssuuri voitto teki tilanteen.
Uudet kansanedustajat pääsivät aloittamaan työnsä alahuoneessa 6. joulukuuta. Varsinkin PVV ja NSC toivat parlamenttiin paljon uusia kansanedustajia. Alahuoneen 150 kansanedustajasta 67 on uusia.
Hallituksen muodostamisprosessi on edennyt hyvin hitaasti, sillä pyrkimyksenä on saada aikaan oikeistohallitus. Ensimmäinen hallitustunnustelija (Gom van Strien) lopetti marraskuussa työnsä jo kolmen päivän kuluttua nimittämisestään, kun mediassa kyseenalaistettiin hänen rehellisyytensä.
Putters toivoi jatkossa some-taukoa.
Seuraava hallitustunnustelija (Ronald Plasterk) esitti joulukuussa ensimmäisessä raportissaan hallitustunnusteluja jatkettavan PVV:n, VVD:n, NSC:n ja vaaleissa paikkoja voittaneen maanviljelijöitä edustavan BBB:n kanssa. Kolmas hallitustunnustelija (Kim Putters) esitti loppuraporttinsa 14. maaliskuuta. Alahuone keskustelee tästä loppuraportista 20. maaliskuuta.
GL/PvdA ilmoitti heti alussa, ettei se halua hallitukseen PVV:n kanssa. Myös VVD ja NSC epäröivät. VVD oli alussa halukas vain tukemaan hallitusta, mutta myöhemmin myöntyväinen tuomaan hallitukseen ministereitäkin. NSC ilmoitti välillä, ettei se tule osallistumaan hallitukseen, jossa on PVV. Viimeisen tunnustelukierroksen aikana puolue kuitenkin ilmoitti olevansa valmis keskusteluihin.
Varsinkin NSC;n Pieter Omtzigtin ailahtelevaisuus ja vaatimukset ovat viivästyttäneet prosessia. PVV:n Wilders on joutunut useampaan kertaan tekemään myönnytyksiä, jotta NSC saataisiin pysymään neuvottelupöydässä. Moni kuitenkin epäilee, että Wildersin “jääkaappiin laittamat asiat” saattavat helposti luiskahtaa sieltä pöydälle.
Hallitustunnusteluissa mukana olleet puolueet ovat ahkerasti syytelleet toisiaan sosiaalisessa mediassa milloin mistäkin. Putters toivoi jatkossa some-taukoa. Nähtäväksi jää, kuinka hyvin toivetta toteutetaan – varsinkin Wildersin sormet tavoittavat hyvin nopeasti kännykän näppäimet.
Puttersin loppuraportin mukaan on kuitenkin olemassa tarpeeksi pohjaa, jotta PVV, VVD, NSC ja BBB voivat alahuonekeskustelun jälkeen alkaa keskustella parlamentin ulkopuolisesta hallituksesta, josta hän käyttää nimeä “ohjelmahallitus” (programkabinet). Ajatuksena on, että nämä neljä puoluetta yrittävät sopia siitä, mitä ne haluavat saavuttaa eri aiheissa (esim. asuntopula, muuttoliike, typpipäästöt). Tavoitteena on lyhyt hallitussopimus, jossa keskitytään vain pääkohtiin.
Tulevan hallituksen työnä on sitten työstää hallitussopimusta ja esittää konkreettisia suunnitelmia siitä, kuinka kaikki tavoitteet voidaan parhaiten saavuttaa.
Puolueet ovat sopineet, että hallitukseen tulee noin puolet poliitikkoja ja puolet politiikan ulkopuolelta tulevia “ammattiministereitä”.
Kaikkien neljän puolueen johtajat ovat ilmoittaneet jättäytyvänsä hallituksen ulkopuolelle ja pysyvänsä kansanedustajana alahuoneessa. Ei siis pääministeri Wildersiä, Yesilgöziä, Omtzigtia tai Van der Plasia.
Mutta kuka sitten Mark Rutten seuraajaksi? Siitä tullaan päättämään myöhemmin. Nyt odotamme ensin, onko puolueiden kesken loppujen lopuksi tarpeeksi luottamusta hallituksen muodostamiseen – missä tahansa muodossa.