Alankomaiden hallitus kaatui 7.7.2023. Vaalit järjestettiin 22.11. Vaalien voittajaksi selviytyivät populistinen vapauspuolue PVV, vihreän vasemmiston ja sosiaalidemokraattien vaaliliitto GL/PvdA, oikeistoliberaalit VVD ja keskusta-oikeistolainen NSC.
GL/PvdA ilmoitti heti, ettei se halua hallitukseen PVV:n kanssa. Kolme muuta puoluetta aloittivat puoli vuotta sitten hallitustunnustelut maanviljelijöitä edustavan BBB:n kanssa, eikä maassa ole vieläkään uutta hallitusta.
Puolueet pääsivät kuitenkin kaikkien yllätykseksi 15. 5. sopuun hallitusohjelmasta ja esittelivät 26-sivuisen “Toivo, rohkeus ja ylpeys” -nimisen päälinjasopimuksen.
Geert Wilders oli neuvottelujen jälkeen ylpeä päästessään vihdoinkin vallan keskipisteeseen. PVV:n perustamisesta alkaen vuonna 2005 Wildersiä on pidetty poliittisena hylkiönä. Vuoden 2010 yhteistyökokeilu VVD:n ja kristillisdemokraattien CDA:n kanssa ei kestänyt kahta vuotta kauemmin. Sen jälkeen VVD ja CDA sulkivat PVV:n pois kaikesta yhteistyöstä – Wildersiin ei voinut luottaa eikä hän kunnioittanut oikeusvaltiota.
Nyt alkavaa yhteistyötä voidaan pitää Alankomaissa suurimpana sodan jälkeisenä poliittisena kokeiluna. Wilders sanoi esitellessään hallitusohjelmaa, että Alankomaista tulee nyt toinen maa. Näin varmaan todetaan myös Alankomaiden ulkopuolella. Ideoiden ja käytännön kompromissien tuottajamaasta tulee nyt riitapukari, joka vetää hätäjarrua, vaatii EU:lta rahojaan takaisin ja haluaa vähentää ja lakkauttaa eurooppalaisia sääntöjä.
Mutta vielä vierähtää muutama viikko hallituksen perinteiseen valokuvaan kuninkaan kanssa. Toiveissa on esitellä uusi hallitus viimeistään 26.6. – ennen 27.6. alkavaa EU:n huippukokousta ja parlamentin kesälomakautta.
Hallituksen muodostajaksi valittiin toinen hallitusneuvottelijoista, Richard van Zwol. Tällä hetkellä kiistellään salkkujen jaosta. Kaikkien paikkojen jaossa on pidettävä huoli siitä, että puolet on “omia ihmisiä” ja puolet ulkopuolisia asiantuntijoita, jolloin pidetään lupaus ulkoparlamentaarisesta (“extraparlementaire”) hallituksesta.
Tällainen hallitus ei työskentele tiukalla koalitiosopimuksella, vaan sillä on tiiviimpi hallitusohjelma, jossa hallituksen politiikka vain hahmotellaan. Koska kaikkea ei ole sovittu etukäteen, hallitus joutuu etsimään parlamentissa enemmistöjä, jotka voivat aiheesta riippuen vaihdella.
Alankomaista tulee nyt toinen maa.
Tavallisesti hallituksen muodostajasta tulee pääministeri, mutta Van Zwol ilmoitti, ettei häntä nähdä uudessa hallituksessa. Ensimmäiseksi pääministeriehdokkaaksi noussut, hallitusneuvottelijana toiminut Ronald Plasterk, vetäytyi ehdokkuudesta 20.5. julkisuuteen nousseen patenttikysymyksen jälkeen (Plasterkin yksinoikeus miljoonia tuottaneeseen patenttiin kyseenalaistetaan).
Uusi pääministeriehdokas löytyi politiikan ulkopuolelta, oikeus- ja turvallisuusministeriöstä. Ministeriön huippuvirkamies, 67-vuotias Dick Schoof, ilmoitti 28.5. haluavansa olla “kaikkien alankomaalaisten pääministeri”.
Schoof on aikaisemmin johtanut Alankomaiden tiedustelupalvelua (AIVD), terrorismin torjunnan ja turvallisuuden koordinaattoria (NCTV) ja maahanmuuttovirastoa (IND). Hän oli vielä 3 ½ vuotta sitten PvdA:n (sosiaalidemokraatit) jäsen, sen jälkeen puolueeton.
Puoluekartan keskustassa olevien puolueiden jo vuosia muodostamien koalitioiden jälkeen hallitusta nyt muodostavat puolueet ovat valitsemassa selvästi oikeistolaisen linjan. Koalitiosopimuksessa on erityisesti maahanmuutto- ja turvapaikka-asioissa kova sävy.
Se oli myös aihe, johon edellinen hallitus kaatui. Sopimuksessa puhutaan “Euroopan tiukimmista maahanpääsysäännöistä” ja uusi koalitio haluaa julistaa ”turvapaikkakriisin”.
Ilmastopolitiikassa puolueet haluavat pitää kiinni nykyisistä tavoitteista. ”Vain jos emme saavuta tavoitteita, harjoitamme vaihtoehtoista politiikkaa”. Karjan pakkovähennykset ja tilojen pakkolunastukset ovat nyt poissa kuvioista.
Sopimukseen sisältyy 14,7 miljardin euron lisämenot. Samaan aikaan julkisia menoja leikataan saman verran. Sopimus sisältää veronalennuksia erityisesti keskituloisille ja yrittäjille.
Lisäksi hallitus pyrkii kunnianhimoisesti rakentamaan 100 000 uutta asuntoa vuosittain. Terveydenhuollon omavastuuosuus puolittuu kahden vuoden kuluttua. Lasten päivähoidosta tulee vähitellen melkein ilmaista. Ja joku myös hurraa, kun saa taas ajaa 130 kilometriä tunnissa moottoriteillä.
Kuka osallistuu nyt EU:n kokouksiin?
Kansalaisille ei kuitenkaan luvata pelkästään makeaa. Polttoaineveroa nostetaan vuonna 2026. Sähköauton ostajien avustukset lopetetaan vuonna 2025. Lentoveroon tulee muutoksia. Uhkapelien pelaaminen kallistuu. Teatteri- ja konserttilippujen hinnat nousevat ja hotelliyöpymiset kallistuvat. Valtion työntekijöiden palkkoja ei koroteta ensi vuonna.
Sopimukseen otettujen suunnitelmien rahoitus aiheuttaakin eniten keskustelua. Säästötoimenpiteillä tulisi maksaa kaikki ylimääräiset kulut, mutta asiantuntijat kyseenalaistavat niiden toteutumisen. Tuleva hallitus odottaa saavansa EU:lta myönnytyksiä, mutta niiden varaan ei budjettia tulisi laatia.
EU:ssa jaetaan tulevina viikkoina tärkeitä paikkoja, mutta Alankomaiden tuleva koalitio ei ehdi sitä ajattelemaan miettiessään omien ministereidensä salkkuja.
Pääministerin vaihto osuu juuri pahimpaan aikaan. Kuka osallistuu nyt EU:n kokouksiin?
Mark Ruttella ei ilmeisesti ole enää tarpeeksi vaikutusvaltaa Brysselissä, koska hän on jo ilmoittanut erostaan. Dick Schoof on uusi eikä häntä ole valittu vaalien kautta, ja hän tulee johtamaan keskusta-oikeistolaista hallitusta, jossa PVV on mukana – lämmintä vastaanottoa ei tarvitse odottaa ainakaan Ranskalta ja Saksalta.
Kirjoittaja on lähtöisin Vieremältä ja asuu Alankomaissa.