Alankomaissa on valtava asuntopula, minkä johdosta kaikkialle nousee uusia taloja – betonitaloja. Rakennusala on kovilla. Alankomaiden CO2-päästöjä tulisi ilmastosopimuksen mukaan vähentää vuoteen 2030 mennessä puoleen vuoden 1990 päästöistä.
Rakennusalalla tunnetaan puun edut ja puun käyttöä on kyllä lisätty, mutta suhteessa muihin Euroopan maihin Alankomaat laahaa jäljessä puurakentamisessa.
Keskiajan loppuun asti täällä rakennettiin kaikki puusta. Ja sen jälkeenkin. Amsterdamissa monien talojen ja monumentaalisten suurten rakennusten perustukset ovat puupaaluilla. Esimerkiksi Dam-aukiolla sijaitsevaa kuninkaallista palatsia pitää paikallaan tähänkin päivään asti 13 569 puupaalua.
Syynä puurakentamisen romahtamiseen myöhään keskiajalla oli puun heikko kosteudenkesto. Myös tuli on vaarallinen yhdistelmä puun kanssa. Kokonaisia katuja liekehti, kun joku unohti sammuttaa tulensa. Rakentamisessa alettiin käyttää kiveä, mikä tiilen keksimisen jälkeen yleistyi entisestään.
Maailmansotien jälkeisen jälleenrakennusvaiheen aikana kysyntä nopealle rakennustavalle kasvoi. Ratkaisu löytyi betonista. Halpa ja nopeasti rakennettava rakennusmateriaali kiven eduilla. Koko rakennusala siirtyi nopeasti betonirakenteisiin.
Kun 1980-luvun alussa tulin Alankomaihin, puurakentaminen oli täällä harvinaista. Puutaloja näin vain 1850-luvun kyläksi rakennetussa turistikohteessa, Zaanse Schansissa ja Nieuwe–Tongen kylässä, johon vuoden 1953 tulvakatastrofin jälkeen oli tuotu talopaketteja Suomesta, Ruotsista ja Norjasta. Ajattelinkin tuolloin, ettei näin kosteaan maahan kannattanut rakentaa puutaloja, sillä nehän lahoaisivat muutamassa vuodessa.
Kokonaisia katuja liekehti, kun joku unohti sammuttaa tulensa.
Rakennusmateriaalit ovat kehittyneet. Puu kestää ja sitä voi kierrättää. Nyt puurakentaminen kiinnostaa. Erityisesti CO2-neutraalin rakentamisen yhteydessä puu saa yhä enemmän huomiota. Puurakentamiseen liittyvät ennakkoluulot tekevät tilaa innostukselle, varsinkin nyt, kun kerrostalojenkin rakentaminen puusta näyttää olevan mahdollista.
Eri puolilla maailmaa rakennetaan jo puisia pilvenpiirtäjiä. Myös Alankomaissa rakennetaan puusta yhä korkeammalle. Esimerkiksi Amsterdamissa on HAUT, peräti 72 metriä korkea asuntokompleksi.
Puurakennusten kokokin tulee vain suurenemaan. Eindhoveniin on valmistumassa puurakennus, Dutch Mountains, jonka korkeus on 133 metriä ja koko yli 65 000 neliömetriä. Kun se vuonna 2030 valmistuu, siitä tulee maailman suurin puurakennus.
Amsterdamissa on myös suunnitelma Alankomaiden ensimmäisen puisen asuinalueen rakentamiseksi. Alueelle rakennetaan 725 taloa, peruskoulu, kauppoja sekä erilaisia sosiaali- ja kulttuuritiloja.
Rotterdamissa SAWA:n, kaupungin korkeimman, 50 metriä korkean puisen asuintornin, rakentaminen lähenee loppuaan. Rakennukseen tulee 109 asuntoa sekä erillisiä ruokailu- ja sosiaalitiloja rakennuksen sokkeliin. Kaikissa asunnoissa on ulkotila parvekkeen tai kattoterassin muodossa.
SAWA:n mukaan kyseessä on "Alankomaiden tervein rakennus". Puurakenteen ansiosta sisäilma on parempi. Parvekkeilla ja terasseilla on reheviä kasveja. Rakennukseen tulee myös puutarhalaatikoita yrteille, vihanneksille ja hedelmille.
SAWA:n katto on täynnä aurinkopaneeleja, jotka tuottavat tarvittavaa energiaa rakennuksen tiloihin. SAWA myös kannustaa asukkaita yhteiskäyttöön. Rakennuksessa on sähköpyörät ja yhteinen säilytystila yhteisille tavaroille, kuten työkaluille. Polkupyörille on neljä paikkaa per asunto.
Kun se vuonna 2030 valmistuu, siitä tulee maailman suurin puurakennus.
Mutta ei SAWA:kaan ole kokonaan puusta. Rakennuksen alla olevan parkkihallin katto on betonia, koska tallissa tulee olemaan yhä enemmän sähköautoja – ja nehän ovat vähän arvaamattomia. Myös hissikuilu on turvallisuussyistä betonista.
Myös ulkomaisten sijoittajien kiinnostus puurakennuksia kohtaan kasvaa ja he ovat valmiita maksamaan puisesta rakennuksesta enemmän kuin betoniversiosta. Vaikka ulkomaiset sijoittajat ovat jo nyt innokkaita investoimaan puurakennuksiin kestävyyden näkökulmasta, alankomaalaiset sijoittajat ja vakuutusyhtiöt ovat varovaisempia. Tulipalo on edelleen suurin riski, kosteus ja vesi yleisimmät vahingot.
Alankomaiden pinta-alasta melkein 11 prosenttia on metsää. Metsissä erotellaan nykyään kolme päätoimintoa: tuotanto, luonto ja virkistys. Metsien pinta-ala on kasvanut huomattavasti viimeisen kahdensadan vuoden aikana, mutta happamoituminen ja kuivuminen ovat ajankohtaisia haasteita.
Kansallisen metsästrategian mukaan Alankomaihin tulee luoda kymmenen prosenttia lisää metsää vuoteen 2030 mennessä. Omista metsistä maa saa tällä hetkellä vain kymmenen prosenttia tarvittavasta puusta. Loppu tulee ulkomailta, 80 prosenttia Euroopasta.
Hyvään metsänhoitoon panostaminen on välttämätöntä, jotta Alankomaiden metsät tuottaisivat riittävästi, ja myös hyvälaatuista puuta. Ehkä puusta tuleekin vielä tulevaisuuden betoni.