Alankomaiden omalaatuinen hallitus kaatui 3. kesäkuuta 2025, tasan 336 päivää sen jälkeen kun populistisen vapauspuolue PVV:n, oikeistoliberaalien VVD:n, keskusta-oikeistolaisen NSC:n ja maanviljelijöitä edustavan BBB:n ministerit ja valtiosihteerit olivat astuneet virkaansa.
Uudet vaalit järjestetään 29. lokakuuta. Puolueettoman Dick Schoofin hallitus jää Alankomaiden historian kirjoihin yhtenä lyhimmin istuneista hallituksista.
Schoofin hallitus kulki riidoista, kriiseistä ja levottomuuksista toiseen. Hallituksen uskottiin viime vuonna jo kolmeen kertaan kaatuvan: elokuussa budjettineuvotteluihin, syyskuussa turvapaikkalakiin ja marraskuussa integraatiokeskusteluun. Kaikkien yllätykseksi hallitus kompuroi kuitenkin eteenpäin kesäkuun alkuun asti, jolloin PVV:n johtaja Geert Wilders jätti hallituksen.
Wilders vaati koalitiopartnereidensa allekirjoituksia kahdeksalle kymmenestä esittämästään turvapaikkatoimenpiteestä. VVD, NSC ja BBB kieltäytyivät allekirjoittamasta niitä.
Wilders oli aikaisemminkin uhannut lähteä hallituskoalitiosta, mutta kaikki oli jäänyt vain uhkailuksi. Nyt hän ilmoitti jättävänsä hallituksen, sillä hänen mielestään koalitiohallitus ei ole pannut täytäntöön ajamaansa tiukkaa maahanmuuttopolitiikkaa riittävän nopeasti. Ilmeisesti moni tähän liittyvä asia olisi saatu eteenpäin jo ajat sitten, jos Wildersin oman puolueen turvapaikkaministeri olisi hoitanut tehtävänsä.
Niin pääministeri kuin koalitiokumppanit pitivät Wildersin päätöstä ”vastuuttomana”. Wildersiä syytettiin oman egonsa valitsemisesta kansallisen edun sijaan.
Väistyvä hallitus saattaa nyt vain vireillä olevat asiat loppuun. Ministerit ja valtiosihteerit säilyttävät valtuutensa ja voivat tehdä päätöksiä ja toimenpiteitä. Politiikan muutoksia ja uutta politiikkaa esitetään vain tarvittaessa. Schoofin tiimi pysyy myös väliaikaisena, mutta ilman PVV:n ministereitä. He päättivät erota välittömästi. Jotkut erosivat jo puolueestakin ja valitsivat maltillisemman puolueen jäsenyyden.
PVV:n ministereiden lähdön jälkeen kolme jäljellä olevaa koalitiopuoluetta pääsivät tiukkojen keskustelujen jälkeen sopimukseen ministeritehtävien jakamisesta. Kaikki kolme puoluetta himoitsivat turvapaikka- ja maahanmuuttosalkkua ja lopulta se päätettiin jakaa kaikkien kolmen kesken. Ongelmitta ei varmaan tästäkään ratkaisusta selvitä…
Millaisista lähtöasetelmista mennään uusiin vaaleihin?
Edellisissä vaaleissa kaikkien katseet olivat juuri perustetussa NSC:ssä, josta povattiin suurinta puoluetta. Osallistuminen hallitukseen PVV:n kanssa epäonnistui. Koalitiopartnerit olivat usein napit vastakkain NSC:n kanssa. Nykyisestä 20 parlamenttipaikasta NSC:llä on nyt gallupien mukaan jäljellä 2 paikkaa. Puolueen perustaja Pieter Omtzigt on jättänyt Haagin ja on kyseenalaista, tuleeko NSC toimeen ilman häntä.
BBB:llä ei myöskään mene hyvin. Puolue, joka nousi suureksi hyökkäämällä Rutte III:n ja IV:n hallitusten typpipolitiikkaa vastaan, on nyt itse ohjaksissa. Alankomaiden piti olla kovana Brysselissä, mutta typpiongelma osoittautuikin pian odotettua monimutkaisemmaksi. BBB on gallupeissa puolittunut: seitsemästä paikasta noin kolmeen.
Suurin oppositiopuolue GL-PvdA (vasemmistovihreät–työväenpuolue) joutuu taistelemaan VVD:tä ja/tai PVV:tä vastaan. Nämä kolme puoluetta johtavat tämänhetkisiä mielipidemittauksia. PVV saisi nyt gallupien mukaan 30 paikkaa, VVD 24 paikkaa ja GL-PvdA 29 paikkaa.
GL-PvdA fuusioituu, mikä merkitsee historiallista hetkeä Alankomaiden politiikassa. Ensi vuonna GL ja PvdA tekevät ehdotuksen puolueen nimestä, uusista säännöistä ja organisaatiorakenteesta jäsenten äänestettäväksi. Puolueet osallistuvat tuleviin vaaleihin vielä yhdessä eli GL:llä ja PvdA:lla on yksi yhteinen vaaliohjelma ja yksi vaalilista.
PvdA on viime päivinä menettänyt puolueeseen vuosikymmeniä kuuluneita merkittävässä asemassa olevia jäseniään Israelia vastaan esitetyn asevientikiellon ja sen aiheuttaman kohun vuoksi. GL-PvdA:n parlamenttiryhmä ehdotti alahuoneessa väliaikaisen täydellisen asevientikiellon asettamista. Tämä lopettaisi myös osien toimittamisen Israelin ilmapuolustusjärjestelmään. PvdA:n ja GL:n yhteisessä kongressissa suurin osa jäsenistä oli asevientikiellon puolesta ja joidenkin PvdA:n merkittävien jäsenten esitys suunnitelman hylkäämisestä torjuttiin.
Kristillisdemokraatit CDA on jälleen nousussa vaikeiden vuosien jälkeen. Aikoinaan suuri puolue sai viime vaaleissa vain 5 paikkaa, mutta nyt sillä on gallupien mukaan 21 paikkaa.
Geert Wilders on jälleen täysin eristyksissä. Näin kävi, kun hän vuonna 2004 erosi VVD:stä; kun hän vuonna 2012 lopetti tukensa Rutte I:n hallitukselle keskellä talouskriisiä; kun hän vuonna 2014 lupasi hoitaa maahanmuuttokysymyksen (”vähemmän marokkolaisia maahan”) ja hänen puolueensa kannatus romahti; ja niin nytkin, kun hän kolme viikkoa ennen ratkaisevaa Naton huippukokousta jätti koalitiokumppaninsa hämmentyneinä kaatuneen hallituksen kanssa.
Wilders on selvinnyt kaikista noista myrskyistä, ja hän selvinnee myös tästä. Hän on rakentanut puolueelleen rautaisen tukijajoukon, joka todennäköisesti pysyy hänelle uskollisena.
Mutta yksikään puolue Haagissa ei näytä olevan enää halukas yhteistyöhön puoluejohtajan kanssa, joka hajottaa oman hallituksensa. Tulee ilmeisesti kestämään kauan ennen kuin Alankomaissa on taas uusi hallitus.