EU:n kaasuasetus velvoittaa monet kaupat uusimaan kylmälaitteensa vuoteen 2030 mennessä. Remontti voi olla pienellekin kaupalle satojen tuhansien eurojen paukku. Päivittäistavarakauppa ry pelkää, että edessä on kyläkauppojen lopettamisaalto.
Kyllä se on tällä taputeltu, sanoo Pohjois-Savossa Sonkajärvellä sijaitsevan Sukevan M-marketin kauppias Jarkko Laukkanen.
Laukkanen toteaa, että 300-neliöinen kyläkauppa ei ilman apuja selviä EU:n uudesta kaasuasetuksesta. Asetus velvoittaa monet kaupat uusimaan kylmälaitteensa uusiin, ympäristöystävällisiin versioihin vuoteen 2030 mennessä.
Soittokierros muutamiin savolaiskauppoihin kertoo, että osa on uudistuksen tehnyt, osa selviää ykköstuhansien remontilla, mutta moni pohtii vielä, kannattaako leikkiin enää lähteä.
Päivittäistavarakauppa ry:n eli PTY:n johtaja Ilkka Nieminen sanoo, että kylmälaitteiden uusiminen voi pienissäkin kaupoissa maksaa kokonaisuudessaan yli 200 000 euroa.
– Vuoden 2019 kannattavuuskyselyssä kyläkauppojen liiketulos on ollut keskimäärin 8 660 euroa. Siitä voi laskea, miten remontteja on varaa maksaa, Nieminen sanoo.
Kyläkaupoiksi lasketaan kaupat, joiden myyntiala on alle 400 neliömetriä, liikevaihto alle 2 miljoonaa euroa ja sijainti taajaman ulkopuolella tai pienessä taajamassa.
– 21 vuotta tätä on pidetty. Nyt tuntuu, että työ, mitä on tehty, valuu kuin hiekka sormien läpi, M-kauppias Laukkanen sanoo.
M-ketjuun kuuluu 50 myymälää ympäri Suomen. M-ketjun Toimitusjohtaja Veli-Matti Sirkiä ei halua ”maalata synkkiä kuvia” pienten kauppojen lopettamisaallosta, mutta sanoo, että monessa kyläkaupassa laskeskellaan nyt tarkkaan euroja.
Kylmälaitteet kuuluvat lähes poikkeuksetta kauppiaan itsensä kustannettavaksi.
Osuuskauppa Peeässä on ottautunut EU:n kaasuasetukseen etupainotteisesti. Kenttäpäällikkö Timo Heiskanen sanoo, että kylmälaitteet on osuuskaupan alueella uusittu kaikissa Prismoissa ja S-marketeissakin 90-prosenttisesti.
Pienmyymälöistä, eli käytännössä Saleista, noin puolet odottaa vielä.
– Mietimme kokonaisuutta. On yksiköitä, joiden kohdalla mietimme, rakennetaanko kokonaan uusi vai remontoidaanko vanha, Heiskanen sanoo.
Heiskanen huomauttaa, että nykyaikaiset laitteet tuovat myös energiasäästöä.
Myös Kesko on hyvässä vauhdissa. Keskon Itä- ja Keski-Suomen aluejohtaja Jesse Kohonen sanoo silti, että K-ruokakauppojen lukumäärä vähenee 2030-lukuun mennessä. Kesko osti Suomen Lähikaupan vuonna 2016, minkä seurauksena pieniä K-marketeja voi olla varsinkin kaupungeissa hyvin tiiviisti.
– Jos kaikkiin ei löydetä kannattavan investoinnin yhtälöä, voi mennä useampi pieni kiinni. Mutta tavoite on, että myyntiala ei vähene. Jos pannaan kiinni kolme 150-neliön K-marketia, mutta avataan uusi 800 neliön kauppa, myyntiala melkein tuplaantuu, hän havainnollistaa.
Pienten ja taantuvien kuntien K-marketeista Kohonen sanoo, että niitä ei ainakaan pienin perustein lopeteta.
– Mutta jos kauppiasyrittäjä ei yksinkertaisesti kykene investoimaan, se kysymys tulee eteen. Uskon silti, että verkostomme säilyy oleellisin osin. En näe suurta lopetusaaltoa.
Oma lukunsa ovat itsenäiset kyläkaupat, jotka ovat omillaan.
70-vuotias Toivo Tuomainen pitää Leppävirralla Tuppurinmäen kyläkauppaa, jonka hänen vanhempansa perustivat vuonna 1954.
– Me lopetamme siihen vuoteen 2030 mennessä, ehkä jo vuoden sisään. Ikää alkaa olla, Tuomainen sanoo.
Lopettamispäätös ei johdu pelkästään EU-asetuksesta, mutta Tuppurinmäen kyläkaupan liikevaihdolla ei kylmälaitteita uusittaisi muutenkaan.
– Se on liian kallis siihen nähden, mitä kylmäkalusteista tulee myyntiä. Monta kauppaa lopettaa sen asetuksen takia, Tuomainen sanoo.
PäivittäistavarakaupPA RY yrittää ponnekkaasti ajaa erillistä tukea, joka auttaisi pieniä kauppoja pakollisissa investoinneissa.
Nieminen sanoo, että EU:n kaasuasetus on sinällään hyvä.
– Ilmastonmuutoksen vastaista työtä ei ole syytä kritisoida. Mutta Suomessakin nähtiin hyvissä ajoin, että maaseudun pienille kaupoille tästä koituu ongelmia. Nyt olisi viimeinen hetki tehdä jotain, Nieminen sanoo.
Se jotain voisi olla Ruotsin malli, jossa on jopa 90 prosentin tuki kylmä- ja pakastevarusteiden uusimiseen.
Päivittäistavarakauppa ry on laskenut, että 6–10 miljoonaa euroa vuodessa riittäisi siihen, että 25–40 myymälää voitaisiin kunnostaa vuodessa.
Nieminen sanoo, että kyläkauppaverkosto pitäisi nähdä kokonaisturvallisuuteen liittyvänä asiana.
– Huoltovarmuuden ja varautumisen kannalta koko Suomi on pidettävä asuttuna. Päivittäistavarakaupan myymälä on ainoa kivijalka, johon tärkeitä palveluita voi rakentaa. Ruoka on välttämättömyys, mutta sen lisäksi kyläkaupoista voi saada esimerkiksi lääkkeitä ja pakettipalveluita.
Sukevan M-marketin kauppias Jarkko Laukkanen naurahtaa ihmettelevänsä välillä itsekin, mitä kaikkea kaupasta löytyy.
Sitten hän vakavoituu ja sanoo, että kyläkaupan ansiosta ikäihmiset voivat vielä asua omissa kodeissaan.
– Sote-palvelut ja pankki on viety. Kyläkauppa on viimeinen. Sen jälkeen alkaa eläminen mennä vaikeaksi.
– Ikärakenne ei ole enää kuudenkymmenen, vaan seitsemänkympin ja kuoleman väliltä. Puhutaan sadoista ihmisistä, joita kyläkaupan kohtalo koskettaa. Olen pitänyt kauppaa kaupungissakin, mutta tämä on ihan erilaista. Kylän sydän. Harmi, jos matka tähän EU-asetukseen päättyy.
155
Suomessa oli 155 kyläkauppaa vuonna 2024. Vuonna 2004 niitä oli 634.
