maanantai 22.1.2018 Visa

Häpeämättömän kotiseutuhenkinen

Suomen juhlavuosi Alankomaissa

Suomen 100-vuotista itsenäisyyttä on juhlittu Suomessa hyvin erilaisin tapahtumin ja teoin. Muttei juhlavuotta ole unohdettu ulkomaillakaan. Nyt kun vuosi huipentuu itsenäisyyspäivän juhliin, haluan kertoa, miten Suomi on näkynyt – ja tulee vielä näkymään – täällä Alankomaissa tänä vuonna.

Yllättävän monet yksityishenkilöt ja yhteisöt halusivat järjestää jotain juhlavuoden kunniaksi. Täällä on istutettu tulevaisuuden kuusi suomalaislasten kanssa, käännetty suomalaista kirjallisuutta (Seitsemän veljestä), kirjoitettu paksun kirjan verran Suomen 100-vuotisesta historiasta, järjestetty monenlaisia konsertteja ja luentoja, pidetty taidenäyttelyitä, elokuvailtoja ja nautittu varmaan useampiakin Suomi 100 illallisia.

Suurimmat suomalaisorganisaatiot (Suomen suurlähetystö, Suomalais-hollantilainen kauppakamari, Alankomaat-Suomi Yhdistys, Rotterdamin suomalainen merimieskirkko ja Benelux-instituutti) perustivat Finland 100 -säätiön koordinoimaan juhlavuoden tapahtumia. Säätiö järjesti itsekin muutamia tapahtumia, joista kaksi huomataan vielä tulevaisuudessakin.

Säätiö rekisteröi alkuvuodesta kauniin, valkean Suomi 100-tulppaanin, jonka viralliset kastajaiset järjestettiin toukokuussa Mäntyniemessä. Tulppaanin kummina toimi rouva Jenni Haukio.

Ei, tulppaani ei ole vielä yleisessä myynnissä, sillä tulppaanin lisääminen ei käy ihan noin vain hetkessä. Mutta ensi keväänä sitä voi jo ihailla Keukenhofin tulppaanipuistossa, joten tervetuloa vaan kaikki kevätretkelle! Ja kun kärsivällisesti odotetaan, se tulee vielä myyntiinkin – toivottavasti myös Suomessa.

Marraskuun puolivälissä Schipholin lentokentän lähelle istutettiin 568 koivua Finland 100 -puistoon. Puistoon johtaa 100 koivun kuja, jonka puut ovat yritysten ja yhteisöjen lahjoittamia. Koivukujan edessä on kaksi Suomesta tuotua korkeaa graniittipaalua. Koivukuja (kuvaa lipputankoa) vie puistoon, johon koivut on istutettu Suomen lipun valkeiden alueiden muotoisesti – sinistä ristiä kuvaavat alueella kulkevat tiet. Puistoalueen puut ovat yksityisten adoptoimia. Puiston avajaisissa 17. marraskuuta oli mukana 150 puiden lahjoittajaa. Puisto on avoinna kaikille. Olenpa melko varma, että suomalaisyhteisöt käyttävät puistoa tulevaisuudessa esimerkiksi vappu- tai juhannusjuhlissa. Haaveenamme on saada sinne vielä pieni kahvila. Mutta sauna se vasta jotain olisikin…

Juhlavuosi huipentuu 9. joulukuuta Amsterdamissa järjestettävään suureen itsenäisyyspäivän illalliseen. Juhlapuheen pitää Suomen Haagin suurlähettiläs, illallisen aikana esiintyy sopraano Laura Pyrrö ja loppuiltaa tahdittaa Mikko Pettinen & Happy People. Paikkoja on suuren kysynnän johdosta jouduttu lisäämään jo useampaan kertaan, kunnes tuli palokunnan asettama turvallisuusraja vastaan – eikä rakennukseen enää enempää mahtuisikaan.

Syksyllä täällä järjestettiin tempaus, jolla pyrittiin saamaan Sibeliuksen Finlandia klassisen radion viidenkymmenen suosituimman sävellyksen listalle. Siinä onnistuttiinkin hienosti, sillä Finlandia pääsi sijalle 44.

Radiossa on soitettu koko vuoden ajan hyvin ahkeraan suomalaista musiikkia, eikä siinä yhteydessä ole unohdettu mainita Suomen juhlavuotta. Nyt toivomme, että Finlandia soitetaan radiossa ainakin yhden kerran itsenäisyyspäivänä.

Sini-valkeita valaistuksia emme onnistuneet saamaan Colosseumiin tai Niagaran putouksiin verrattavaan paikkaan, mutta meillehän riittää pienempikin. Alkmaarissa järjestettävän taidenäyttelyn yhteydessä nähdään Suomen värein valaistuja ikkunoita. Ja varmaan monien kotien ikkunoilla palavat täälläkin itsenäisyyspäivänä sini-valkeat kynttilät.

Hyvää itsenäisyyspäivää kaikille!

Jätä kommentti

*