perjantai 26.4.2019 Terttu, Teresa, Tessa

Häpeämättömän kotiseutuhenkinen

Susi tuli

Suomessa oli muutaman tuttavan kanssa puhetta Alankomaiden villieläimistä ja tulihan siinä villisikojen, kettujen ja kauriiden lisäksi puheeksi susikin. Maaliskuussa 2015 maan pohjoisosissa vieraili neljän päivän ajan yksi susi, joka hölkytteli tienvarsia milloin missäkin niin, että siitä oli useita havaintoja – jopa videolla. Susi oli tullut Saksasta ja sinne se sitten yksinäisenä sutena myös palasi. Tämä oli ensimmäinen susi, joka tuli Alankomaihin 150 vuoden poissaolon jälkeen.

Vähitellen susihavaintoja alkoi tulla enemmänkin. Yksittäiset sudet piipahtivat Saksasta täällä naapurin puolella ja niistä joillekin kävi huonosti, kun jäivät auton alle. Uutisissa ilmoitettiin sen jälkeen, mistä päin Saksaa mikin onnettomuuden uhri oli tullut. Ihailtavaa, miten hyvin eläinten alkuperä voidaan nykyään jäljittää.

 

Nyt voidaan sanoa, että susi on asettautunut virallisesti Alankomaihin. Tänne nimittäin saapui viime toukokuussa susi, joka vaelteli paikasta toiseen, mutta on edelleen maassa. Ja jos susi on puoli vuotta samalla alueella, sen katsotaan asettautuneen paikalleen virallisesti. Tämä heinäkuussa Veluwelle  (luonnonsuojelualue maan itäosassa) asettautunut naarassusi on peräisin Brandenburgista Saksasta.

Veluwella on toinenkin naarassusi, mutta sen pitää pysytellä siellä vielä reilun kuukauden verran päästäkseen viralliseksi ”asukkaaksi”. Viime vuonna havaintoja oli yhteensä kymmenestä sudesta, mutta vain nämä kaksi ovat jääneet Alankomaihin.

 

Viime vuoden tammikuusta alkaen Alankomaissa on toiminut susien ilmoituspiste, johon susihavaintoja on voinut ilmoittaa. Viime vuonna ”Wolven in Nederland” (Sudet Alankomaissa) –järjestö sai 1600 ilmoitusta, joista loppujen lopuksi vain 30 oli oikeita susihavaintoja. Jälkiä ja ulosteita tutkimalla susien lukumääräksi Alankomaissa saatiin tuo aiemmin mainitsemani kymmenen.

Järjestön mukaan susista ei tule olemaan vahinkoa karjataloudelle, sillä Veluwella olevat sudet ovat pysytelleet erittäin rauhallisina. Ne näyttäytyvät suurin piirtein kerran kuussa. Järjestö on korostanut, että sudet tekevät tuhojaan esim. lammaslaumoissa vain vaeltaessaan paikasta toiseen, jolloin ne haluavat ”pikaruokaa”. Paikalleen asettautunut susi metsästää villieläimiä, kuten villisikoja ja metsäkauriita.

 

Mutta lampaiden omistajat – ja metsästäjät – ovat takajaloillaan ja vaativat viranomaisilta toimenpiteitä. Vuonna 2018 sudet tappoivat 134 lammasta, vuonna 2016 lukumäärä oli 21. Kun yhden suden on nyt todettu asettautuneen paikoilleen, maakunnat saavat vastuulleen susien silmällä pitämisen, jota ovat tähän asti tehneet Wageningenin yliopisto ja luonnonsuojelujärjestöt.

Alankomaiden kaikki 12 maakuntaa ovat nyt esitelleet yhteisen 48-sivuisen susikäsikirjan, jossa kerrotaan, miten susien kanssa tulee toimia ja kuinka niistä kommunikoidaan. Maakunnat ovat vastuussa susipolitiikasta, mutta myös susien aiheuttamista vahingoista. Maakunnat ovat ilmoittaneet osallistuvansa ennalta ehkäisevien toimenpiteiden rahoittamiseen (esim. aitaukset).

 

Susien vastustajat eivät halua kuulla mitään niiden tärkeästä osasta ekosysteemissä. ”Nowolves” -ryhmän mukaan sudella ei ole mitään tekemistä tiheän karjatalouden maassa, jossa juuri aikanaan asukkaat tekivät kaikkensa karkoittaakseen suden maasta. Se johti suden metsästykseen, joka melkein johti koko eläimen sukupuuttoon kuolemiseen Euroopassa.

Vuonna 1982 Euroopan maat tekivät sudesta suojellun eläimen. Sen jälkeen susikannat ovat kasvaneet kaikkialla. Ja nyt alankomaalainen europarlamentaarikko lobbaa Brysselissä suden suojellun statuksen poistamiseksi.

Suden silmin katsottuna juuri ihminen on arvaamaton: ensin sutta suvaittiin, sitten metsästettiin, sen jälkeen suojeltiin ja nyt taas toivotaan, että päästäisiin susijahtiin.

Jätä kommentti

*