torstai 13.12.2018 Seija

Häpeämättömän kotiseutuhenkinen

Tuliaisia Kanadaan

Jukka Kuoppamäki Kyseli kauan sitten, mitä hän kertoisi Suomesta. Hän päätti kertoa sinisestä ja valkoisesta. Vaan mikä on todella olennaista ja ainutlaatuista tässä maassa? Yhdysvaltalaiset listasivat huipputapaamisen alla Suomen ainutlaatuisia matkailukohteita, joita ei ole muualla. Iisalmen Kuappi pääsi mukaan. Hienoa.
Mutta jos sinulla on ystäviä tai sukulaisia ulkomailla tai muuten haluat viedä suomalaisia tuliaisia, mitä valitsisit?
Olen kymmenien vuosien aikana ylittänyt Atlantin valtameren vähintäin kerran vuodessa. Näin ollen tuliaisia on hankittu Kanadasta Suomeen ja päin vastoin.
Kanadasta jotain alkuperäiskansojen käsitöitä ja taidetta. Vaahterasiirappia ja icewinea. Pähkinähyvää ja ginger alea. Ja sitten ihan sitä matkailukrääsää, jolla kukaan ei tee yhtään mitään.
Entäs sitten Suomesta Kanadaan? Olen oppinut pyytämään toivomuslistaa (Wish List). Lähden nytkin pariksi kuukaudeksi sukuloimaan. Mitäpä pyysi tällä kertaa poikani perhe Torontossa? Lapsille (7v ja 5v) Muumi lautasliinoja (muistivat, että edellisellä kerralla ne olivat Pikku Myy kuvioisia). Erittäin hienoa suomalaista shampoota ja pikkupulloja tavallista keltaista Jaffaa. Aikuisille Muumi-tarroja (miniä on opettaja, jonka antaa niitä oppilailleen), lisää keltaista Jaffaa ja suomalaista olutta, Fazerin suklaata, ja lisää Erittäin hienoa suomalaista shampoota ja paljon paljon salmiakkia. Niin ja se jokakertainen Muumi-vuosimuki.
Tuomisten rahallinen arvo ei ole suuren suuri ja määrältään mahtunevat mukaan. Tärkeintä on se, että tuliaiset saavat vastaanottajat hyvälle mielelle. Kyllä Kanadassa on kaupoissa yllin kyllin tavaraa. Ja niin on useimmissa muissakin maissa. Mutta jokaisessa maassa on jotain ainutlaatuista. Toisia se kiinnostaa toisia ei.
Kerrotaan amerikkalaisesta, joka ilahtui ikihyvästi kun pääsi Suomessa McDonaldsiin syömään hampurilaista. Muutamalla kesälomallani kertasin ruotsia Karjaalla, sillä sain toimia Toronton riikinruotsalaisen seurakunnan pappina o.t.o. Kuultuaan olevani Kanadasta vaasalainen opettajani kertoi jutun kanadansuomalaisesta, joka kymmenien vuosien jälkeen tuli käymään ”vanhassa maassa”. Vaasan kirkkopuistossa hän haukkasi suoraan limpusta, pisti suuhun kokonaisia savusilakoita ja hörppäsi tölkistä piimää. Sitten hän hymyili kyyneleet silmissä ja totesi onnellisena: ”Nyt mä voin kuolla!” Tiedän, mitä tapahtui ja miksi. Kokemusta näet on.
Makunsa kullakin niin tuliaisten kuin ruuankin suhteen. Ei ole huonompaa eikä parempaa. Kaikki ovat samanarvoisia vaikkakin erilaisia.

Jätä kommentti

*